Mutta pitäähän se muuttua.
Täytin muutama päivä sitten 24v, ja kun se ei olisi ahdistanut itsessään tarpeeksi, olin eilen kaverin synttäreillä (täytti 26v) ja tämän kaverin mies (olisiko ollut 35v) sanoi minulle (en muista asiayhteyttä tarkalleen) että näytän 40-vuotiaalta.
Anteeksi mitä??
Minä, 24v nuori nainen, jonka ikää on yleensä arvioitu välillä 16-22, näytän 40-vuotiaalta?
Suoraan sanottuna mua ei oo varmaan ikinä loukattu niin pahasti. Loppuillan tyyppi yritti pyydellä anteeksi ja ettei tarkoittanut pahalla, mutta sanomisia ei saa ikinä takaisin. Harm is already done.
Tiedän etten ole mikään kedon kauenin kukka, suoraan sanottuna olen aika epäviehättävä, mutta että 40-vuotias? En olisi ikinä uskonut...
Yritin juhlien ajan niellä asiaa, mutta kun kotiin pääsin illalla, alkoi syöksykierre.
Itketti ja ahdisti nin paljon, minun pitäisi olla jo aikuinen, saavuttanut jo jtn elämässä. En ole löytänyt sitä suurta rakkautta mitä niin janoan, ja tiedän, etten tule sitä koskaan löytämään, koska miesmakuni on niin kieroutunut. Pitäisi pian mies löytää, jos haluaisin saada lapsen hyvässä iässä. En halua herätä siihen, että olen 40v (vaikka siltä näytänkin jo nyt) ja olen edelleen sinkku ja ilman lasta.
Illalla tuli pitkästä aikaa tosissaan mieleen kaiken päättäminen. En näe syytä elää kymmeniä vuosia onnetonta elämää, ja tiedän etten voi onnea saada, joten mitä järkeä tässä kaikessa paskassa edes on?
Ja ihan kun en olisi jo tarpeeksi toivoton ja surkea, olen myös lihava. Oikea piste ii:n päälle. Paino ei putoa, ei sitten millään, vaikka söisin vähän, se ei tunnu putoavan.
En näe syytä elää tällaista elämää, missä ei ole muuta kuin kärsimystä ja tieto siitä, ettei se tule ikinä parantumaan.
Kertokaa minulle miten näytän 40-vuotiaalta? Onko se huulipuna? Jotkut sanovat että huulipuna vanhentaa...
Siis niiku mitä?? 40!? Kuin edes KEHTAA väittää toisen ikää noin korkeeks kun et edes lähellekkään semmoiselta näytä. Oon ihan järkyttynyt! Oisin kyllä tommoselle antanu pataan. Ihme kääpä. Ite voisin luulla kuvien perusteella että olisit 21-24v. Mutta sitten face to face vaikutat aina niin kypsältä ja hyvällä tavalla aikuismaiselta ja voisin jopa sanoa että vaikutat 25 tai 26, mikä ei oo miusta oikeesti edes mikään vanha! Siis kun sä vaan tietäsit miten jotkut noista tekstin pätkistä riipas omaaki sydäntä kun voin niin allekirjoittaa monta kohtaa. Ite monet itkut iltaisin viime aikoina itkeny ja sääliny itteään. Ja silti koittanu pistää feikkihymyä kehiin ja esittää että kaikki ois hyvin ja ei haittaa vaikka on sinkku jne. Ku tuntee aina olevasa kaveriporukassa se ruma läskikasa kellä ei oo ketään. Sit miettii et mitä helvetin taikatemppuja, uhrauksia jne. pitäis tehdä että tilanteeseen tulis jotain oikeeta konkreettista muutosta. Eikä yhtään helpota että joku koittaa jotain tekopirteää kannustusta heittää että kyllä kelpaa jollekkin juuri tälläisenä ja itsessä ei ole mitään vikaa. Kuitenkin aina oma mieli on se pahin paskankeittäjä ja itsensä lannistaja ja sitä ei vaan saa nappia painamalla muutettua. Haluun kuitenkin sanoo että kyllä sun elämällä on merkitystä ja oot arvokas ihminen. Monelle tärkeä. Oonkin kiitollinen että oot esimerkiks jaksanu kuunnella ja tukea mun ainaisia kriisejä millon mistäkin ja oon välillä tyhmänä pitäny niitä itsestäänselvyytenä. Mä pahoittelen siitä. Kuulostaa kliseiseltä mut toivon vilpittömästi että saat sun elämässä asiat raiteilleen ja pystyt toteuttaa sun toiveita tulevaisuuden suhteen omalla tavallas.
VastaaPoista