Numeroita roskaruoasta

Katsoimme hetki sitten siskon ja äidin kanssa vuoden 2004 dokumentin "Supersize me". Jos ei kuulosta tutulta, niin kyseessä on dokumenttikokeilu, jossa mies syö kuukauden ajan ainoastaan mäkkärin ruokaa.

Dokumentti oli mielenkiintoinen, ja kokeilun tulokset eivät olleet yllättäviä.

Tämä dokumentti laittoi minut miettimään omia roskaruokatottumuksiani.

Viime syksyllä olin oudossa roskaruokakierteessä, jolloin kävin pari kolme kertaa viikossa joko Hesburgerissa, McDonald'sissa tai Subwayssa. Tämä kierre jatkui jonkin verran talvelle, jolloin mukaan tuli Picnic.

Tiedän näiden kaikkien olevan kaloripitoisia, rasvaisia ruokia, mutta tämän dokumentin myötä aloin miettimään, mikä näistä vaihdoehdoista nyt sitten on parhain tai huonoin.

Olen hyvin nirso ja erikoisella tavalla tarkka ruoastani, joten syön lähestulkoon aina saman annoksen kun olen syömässä näissä paikoissa.
Joten kokosin ruokapaikkojen nettisivuja hyödyntäen ravintoarvotaulukon, joka kertoo paikassa syömieni annosten ravintosisällöt. Ihan vain mielenkiinnon vuoksi. Yksiköt on ilmoitettu grammoina.

                                                     kalorit     rasva/g     sokeri/g     suola/g     kuitu/g

McDonald's (Big mac -ateria               890        43            16,9           3,78         8,1
coca cola-zerolla, 2x saliketsuppi)
Hesburger (Juustoateria                    1100       64,1          21,9          4,5           x          
coca cola-zerolla, sipulirenkaat
kurkkumajoneesilla, 2xsaliketsuppi)
Subway (30cm vegesub,                    630         21,8         13,2           3            8,2 
kokojyväleipä, salaatti, kurkku,
tomaatti, juusto, kevytmajoneesi)
Picnic (Juustopatonki)                      660        34             x              x             x


Nämä arvot ovat suoraan netistä, joten tottakai ne vähän vaihtelevat joka kerta, koska anokset ovat ihmisen tekemiä ja määrät vaihtelevat (esim paljon majoneesia laitetaan) mutta tämä antaa jonkinlaista osviittaa.
Suurin hämmästykseni kohde oli kuitu, joka oli ilmoitettu vain Subwayn ja McDonald'sin sivuilla. Kuitua yhtä paljon! Tulisi luulleeksi, että Subwayn ruoassa olisi enemmän, muta ilmeisesti ei (ainakaan omassa ateriassani).
Kalorien määrät olivatkin minulle jo tutut, koska olen laskenut kaloreita, mutta rasvan määrä hämmästytti Hesburgerin ateriassa. Ja mikä hämmästytti myös, oli kuinka paljon sokeria ja suolaa pelkästään saliketsupista tuli. Paljon! 1/3 sokerista tulee ketsupista, jopa lähemmäs puolet.
Seuraavaksi tulee kysymys juoman valinnasta. Olen tottunut juomaan zero kokista, jossa ei ole kaloreita eikä sokeria. Jos vaihtaisin tämän tavalliseen kokikseen, kaloreita tulisi 170 lisää ja sokeria huimat 42g!! Vaikka on ollut paljon puhetta light-limsojen haitoista, ja olen joskus miettinyt, pitäisikö vaihtaa tavalliseen, niin tuo sokerin määrä ajaa kyllä ne ajatukset nopeasti mielestä. Aterioiden sokerimäärä kolminketaistuisi pelkästä limsasta!!
Juon melko harvoin limsaa, melkeinpä ainoastaan kun olen pika-ravintolassa tai kotona on pizzaa tai sipsiä (jota on harvoin). En juo limsaa janojuomana, joten en ole limsan suhteen suurkuluttaja, niin en rehellisesti sanottuna tiedä, kumpi on pienempi paha melko pienellä kulutuksella, järkyttävä määrä sokeria vai light-tuote.

Näitä aterioita kun tarkastelee, Subway nousee kuitenkin terveellisimmäksi vaihtoehdoksi. Vähiten kaloreita, rasvaa, sokeria ja suolaa. Vähiten kaikkea epäterveellistä. Hinnaltaan toiseksi halvin (Picnicin juustopatonki on halvempi).
Epäterveellisin on Hesburger kaikilta osa-alueilta. Ja se on myös kallein.

Tällä hetkellä pikaruokakierteeni on ollut hyvässä laskussa, ja entisen 2-3 kertaa viikossa olen käynyt ehkä kerran viikossa, joskus en sitäkään. Joskus voi tulla käytyä pari kertaa, jos olen nähnyt kavereita. Yksin käydessä olen alkanut suosimaan Picnicin juustopatonkia, sitä on usein tehnyt mieli. Hieman kyllä hämmennyin senkin rasvan määrästä.

Vaikka mikään ylläolevista ei ole terveyden perikuva, niin näistä neljästä pyrin suosimaan Subwayta ja Picnicia, jolloin kalorit pysyvät kohtuudessa, ja pyrin käymään purilaispaikoissa mahdollisimman vähän. Olen ajatellut että jonkinlainen tavoite olisi, että käyn purilaispaikassa vain jos menen seurassa, esim. kaverin kanssa, mutta os itsekseni käyn, niin kävisin leipäpaikassa. Parasta tietysti olisi, ettei kävisi missään, myös taloudellisesti.

Olen silti tyytyväinen pieniin muutokseen, kuten siihen että olen selkeästi vähentänyt roskaruokapaikoissa syömistä. Pieniä muutoksia, pikkuhiljaa.

Ei edistystä

Paino pysynyt suunnilleen samana, satoja grammoja sinne ja tänne, muttei mitään selkeää muutosta.

Ruokailut menneet viimeisen päälle viikon aikana hyvin laidasta laitaan. Viime viikonloppuna olin liikenteessä koko viikonlopun, ja tuli syötyä kaikkea roskaruokaa. Tällä viikolla ollut päiviä kun tullut syötyä 1000-1200 kaloria, sitten on ollut päiviä kun tullut syötyä yli 2000.
Vaikka kalorit menneet laidasta laitaan ja paino pysynyt suunnilleen samana, olen huomannut sen muutoksen, etten syö herkkuja enää niin paljoa. Minun ei ole tehnyt kovin paljoa syödä karkkia, enkä olekaan syönyt sitä yhtään niin paljno kuin ennen. Jäätelöä himoitsen edelleen melko usein, mutta senkni syöminen on vähentynyt. Ruoan syöminen taas on lisääntynyt. Teen useammin ruokaa, jota syön sitten liikaa, tai mättään leipää liikaa. Vaikka kaloreita tulee edelleenkin liikaa, jonka takia paino ei putoa, niin haluaisin ajatella, että tämä on edes jonkinlainen muutos parempaan, jos edes pieni muutos. Omasta mielestäni on parempi syödä ruokaa tai vaikka leipää liikaa, kuin karkkia. Ruoassa ja leivässä kuitenkin on jotain ravintoaineita ja ne täyttävät, kun taas karkki on pelkkää sokeria ja höttöä.
Ehkä tässä pikkuhiljaa saisi jtn aikaiseksi...

Hyvän viikonlopun TTT= Tatuointi, Teatteri, Tuska

Nyt tulee vähän pidempi postaus mun harvinaisen täynnä olleesta viikonlopusta!

Mulla on muutakin kerrottavaa, mutta tässä postauksessa keskityn vain tähän viikonloppuun.


TATUOINTI

Perjantaina1.7.2016 otin ensimmäisen tatuointini.
Tätä tarinaa varten pitää mennä viime vuoden puolelle. Koko syksyn 2015 mietin kuumeisesti, millaisen tatuoinnin haluan. Olin jo 23v, olisin voinut ottaa tatuoinnin jo viimeiset 5 vuotta, ja tatuointia olen halunut koko teini-iän. Miksi en sitten ole jo ottanut?
En ole näiden vuosien aikana osannut päättää, millaisen/mihin ottaisin. Ideat ovat muuttuneet lähes joka päivä, peruspeloite "se on sitten ikuisesti ihollasi" on kuumottanut takaraivoa. En ole uskaltanut sitoutua mihinkään ideaan.
Sitten vihdoin syksyllä ajattelin, että tätä menoa en ikinä saa tatuointia kun vaan jahkailen! Nyt on toiminnan aika! Ja syksyllä kun olin töissä, oli myös rahaakin tatskaan.
Minulla ei ollut mitään hnekevää sydäntäsärkevää ideaa ja tarinaa, mitä monilla tuntuu olevan tatuointiensa takana. Halusin vain kuvan, joka on kaunis. Joka kuvastaa jollain tavalla minua ja tyyliäni, ilman sen suurempia symbolisia sanomisia.
Löysin jonkinlaisen referenssikuvan mikä oli ihana (nyt minulla ei ole valitettavasti sitä tähän) ja sitä pidän kännykässä ja katselin sitä. Sitten aloin etsimään hyvää tatuoijaa. Olin valmis maksamaan laadusta. Jotain kautta, en enää muista mitä, löysin tatuointi studion La Muerte Ink, ja studion toisen omistajan Kimmo Angervanivan. Rakastuin heti hänen työhönsä. Joulukuun lopussa varasin häneltä ajan. Seuraava vapaa aika oli tämä heinäkuun ensimmäinen. Pitkät jonot, tyyppi on suosittu. Hyvää kannattaa odottaa, ajattelin.
Lähetin hänelle referenssikuvan, mutta jätin tarkan suunnittelun hänelle. Luotin hänen taitoihinsa.

Olimme varanneet kaksi sessiota kuvan tekoon, koska kyseessä on ensimmäinen tatskani ja iso, koko olkavarren kokoinen. Mutta pienellä pohdinnalla päädyimme tekemään koko homman kerralla :D
Kuvaa hakattiin vajaa 6h, joista viimeiset pari tuntia olivat aika tuskaisia, koskasilloin hakattiin kohtia, jotka oltiin jo aikaisemmin kertalleen hakattu. Oli kyllä kipukynnys koetuksella, mutta halusin saada kuvan heti valmiiksi.
Se piina kestettiin, ja tässä upea lopputulos!

Olen ihan rakastunut uuteen ensimmäiseen tatuointiini! *_* Puolen vuoden odottaminen oli sen arvoista! 6h istuminen ja hampaan pureminen oli sen arvoista! Hinnaksi tuli vaivaiset 600€ (olin odottanut vähintään 800€) Koska studiolla on mukava periaate, että päivän sessio on max. 600€ :) Joten olen ihan tyytyväinen, ettei mennytkään niin paljoa rahaa.

http://lamuerte.fi/ Tuossa siis paikan nettisivut jossa kävin, voin suositella! :)

Nyt on tatskaa rasvailtu ja hoideltu, kolmas päivä tatuoinnista menossa, rasvaaminen ja peseminen (=koskeminen) sattuu edelleen, mutta onhan se ymmärrettävää, kun tatuointi on periaatteessa avohaava, niin onhan se vähän kipeä. Olen yllättynyt, miten hyvin ihoni on reagoinut tähän väkivaltaan, odotin pahaa turpomista ja muita ongelmia. Tatuoija sanoi, että punoitus ei ollut yhtän paha, eikä turvottanutkaan pahasti, ja sanoipa vielä että mulla on hyvä iho tatuoimiseen :P
Tatuoinnin myötä tunnen itseni heti tyylikkäämmäksi ja, noh, enemmän itsekseni. Minulla on pitkään ollut kuiva kausi tyylini kanssa (koska lihavuus) mutta tämä tuo taas mieleen, mitä minä oikeasti haluan olla.

TEATTERI

Heti seuraavana päivänä, lauantaina 2.7, menimme siskon ja äidin kanssa Suomenlinnaan katsomaan näytelmää Kesäyön uni. Olen aina tykännyt teatterista, ja pyrin käymään niin usein kun mahdollista (ja hyvää ohjelmaa). Tämän esityksen mukana minulla oli hieman odotuksia, koska olen nähnyt saman näytelmän jo kertalleen kesällä 2008 Oxfordissa ulkoilmateatterissa. 2008 esitys oli niin mahtava ja mieleenpainuva, niin olin hieman epäilevä tämän suhteen.
Mutta esitys yllätti positiivisesti! :) Näyttelijät olivat hyviä, sovitus oli uskollinen alkuperäiselle, hahmot olivat hyvin toteutettu. Yllätyin, miten paljon esityksessä oli genderblend-hahmoja. Useiden hahmojen näyttelijät olivat vastakkaista sukupuolta hahmon kanssa. Lysander, nuori ateenalasipoika, oli naisen näyttelemä. Hän kyllä veti roolin todella hyvin ja uskottavasti. Helenaa, aateenlaistyttöä, esitti poika. Tämä oli hieman erikoista, mutta hän näytteli hyvin, ja esitys sisälti muutamia vitsejä hahon pituuteen ja ulkomuotoon. Myöskin keijut olivat miehiä. Oli kyllä koomista nähdä neljä rotevaa, karvaista miestä hempeät keijumekot päällään. Se oli hauskaa, näyttely oli hyvää, oli ihna piristävä muutos :) Keijuista kuitenkin käytettiin nimeä "herrat" joten he ilmeisesti olivat miespuolisia keijuja, jonka takia ihmettelin mekkoja. Keijukuningas Oberon, voi, miten rakastuinkaan häneen! *_* Hänen pukunsa oli aivan upea, näyttelijä loistava, sopi hahmoon todella hyvin (sama näyttelijä esitti myös Theseusta, johon myös sopi). Odotin kokoajan Oberonin kohtauksia, jotta saisin ihastella sitä mystisen upeaa keijukuningasta...Valitettavasti esitystä ei saanut kuvata, joten minulla ei ole jakaa kuvia, mutta löysin tämän blogin, jossa on kuvia esityksestä, niin jos kiinnostaa, sieltä voi vilkaista Kuvia/tietoa esityksestä

Sain otettua yhden kuvan lavasteista

Rakastan teatteria, rakastan esityksiä, toivon ettei median suosio ikinä poista niitä :)


TUSKA

Perjantaina, kun olin tatuoitavana, eräs luokkalaiseni laittoi viestiä, että hänellä on ilmaisliput Tuskaan, ja pyysi minua mukaan.

Noh, sitten lauantaina teatterin ja ravintolakäynnin jälkeen lähdin suoraan Suvilahteen ja Tuskaan :D Oli kyllä jännä ajatus mennä 3 päivän ilmaislipulla, joka maksaa 125€, ja minulle vaan läntättiin kouraan se :D Monet olettavat ulkonäköni perusteella, että olen hyvnkin perehtynyt raskaampaan musiikkiin, ja kaikille tulee yllätyksenä että en ole. Tiesin Tuskan esiintyjiä nimeltä vain muutaman, enkä edes niitäkään kuuntele. Menimme vain hengailemaan ja katselemaan miehiä ;)
Törmäsimme lauantain ja sunnuntain aikana sekä minun että kaverini kavereihin, joiden kanssa oleskelimme välillä.
Välillä satoi, mikä ei ollut kovin mukavaa, mutta onneksi löytyi sateensuojia.
Tuskassa lauantaina viimeisenä esiintyjänä soitti Ghost. En ollut ennen kuullutkaan bändistä, mutta kaveri suositteli, joten menimme sitä kuuntelemaan. Tykkäsin! En halua mitenkään haukkua kenenkään musiikkimakua tai mitään, mutta minun korvaani monet bändit olivat samanlaisia, en erottanut biisejä (tai bändejä) toisistaan, mutta Ghost erottui edukseen. Tykkäsin heidän ulkonäöstä ja lavakarismasta, ja musiikista. Jouduin itse lähtemään kesken esityksen, mutta näin alusta puolisen tuntia, joista tykkäsin :) Ehkä joskus tulevaisuudessa näen heidät uudestaan?

Viikonloppu oli todellakin täynnä toimintaa, ja en ole tottunut olemaan kokoajan liikkeessä, joten nyt olen aika väsynyt :D Mutta kivaa oli!